Viiru kasvaa ja kehittyy

Viirulla on tiukka opinto-ohjelma. Syysloma on takana, emäntä palannut töihin ja Viiru opintoihin. Viirun päivät kuluvat tarkkailemalla pihan elämää ikkunalaudalla, köllöttämällä isännän kainalossa ja syömällä. Voi mikä ruokahalu pennulla onkaan! Massaa pitää saada ja lihaksia.


Osa isännän linnunsiemenistä on päätynyt kissan ruohoksi.

Viikolla sekä Viiru että isäntä bongasivat uusia lintuja. Pikkuvarpunen kumppaneineen löysi pihapuusta tutun lintulaudan. Myös  käpytikka-vaari kävi huikkaamassa Viirulle omat terveisensä. Kurre ja kaikki sen viisi kaveria askarruttivat kissanpojan mieltä.

Ennen kuin nuori kolli on valmis valloittamaan oman reviirinsä on kissanpennun pitkässä oppimäärässä oman nimen tunnistaminen. Aina emännän palatessa kotiin kajahtaa keittiön ovelta kutsu: "Viiiiruuuu, Viiruuuuu!" Ja Viiru juoksee, juoksee niin, että lattia tömisee, kiehnää kylkeään emännän jalkoihin ja naukaisee "Miu." Emäntä hakee pentuvaljaat ja palkitsee kollipojan ulkoilutuokiolla. Vähän täytyy Viirun kiemurrella, pureskella valjaita ja koetella ihmisen hermoja, mutta lopulta pariskunta selviää pihalle asti.

Omenapuut toimivat kiipeilyharjoituspaikkoina. Aluksi kiipeämisestä ei tahtonut tulla yhtään mitään. Idea oli kyllä selvillä, mutta joku juttu siinä oli koska kerta tosiensa jälkeen Viiru mätkähti alas sammaleiselle ruoholle. Vaan harjoitus tekee mestarin, lajissa kuin lajissa. Tosin oppitunnit jatkuvat, sillä on opittava tulemaan myös puusta alas ja sehän ei ole helppoa ollenkaan.

 

Mallin mukaan sitä kissanpoikakin asioita oppii. Kaiket päivät Viiru katselee kuinka ketterästi oravat käyvät ruokapaikallaan aterioimassa. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Homma ei tosin ihan oikeaoppisesti vielä suju, mutta yritys hyvä kymmenen ja jokainen tyylillään ajattelee Viiru.

 

 

Hiirestystä Viiru saa vielä toistaiseksi opetella sisätiloissa. Valkoinen rotta-pehmolelu toimii oikein hyvänä harjoitusvastustajana ja emännän moppi auttaa lihaskuntoharjoittelussa.

 

 

Kun koittaa rankan päivän ilta, simahtaa Viiru emännän viereen, emännän sänkyyn. Unta ei voi vastustaa kun emäntä vaan istuu läppäri sylissään ja naputtelee, minkäänlaista huomiota ei kissalle heru. Lopuksi on totuutena kerrottava, että valtataistelun emännän vuoteesta voitti Viiru.