Talon tytär koirineen saapui yökylään vieraisille. Viiru oli turvassa emännän huoneessa ja talonväki toivotti koiran tervetulleeksi kuten aina ennenkin. Mikä lie kolmas vaisto oli koiralla, kun tuli sisään hotki heti ensitöikseen kaikki kissanruoat parempiin suihin.
Tytär "Mami" otti ohjat käsiinsä kunnon koiran omistajan ottein. Emännän ovi avattiin varovasti vaan samassa silmänräpäyksessä kiipesi kissa verhoja pitkin sälekaihtimien päälle ja koira ryhtyi ärhentelemään ikkunan alapuolella. Täysi katastrofi. Se siitä sitten.
Viiru linnottautui lopuksi iltaa emännän vaatehuoneen ylähyllylle villapaitojen joukkoon. Yön viettivät molemmat eläimet kumpikin omissa huoneissaan, toinen uteliaasti murahdellen ja haukahdellen, toinen pelokkaasti haukkuja kuunnellen. Aamun valjettua tytär pakkasi kimpsunsa ja koiransa ja kaasutti matkoihinsa!
Koiran lähdettyä valloitti Viiru talon takaisin itselleen. Kovasta koettelemuksestaan rohkaistuneena Viiru ilmoitti haluavansa ulos. Kissa, joka ei ollut uskaltautunut vapaaehtoisesti eteistä pidemmälle tahtoi nyt ulos??!!
Ei emäntä rohjennut vielä ihan ilman valjaita ulos päästää. Viiru sai ylleen kauniit, punaiset valjaat ja sitten menoksi.
Ulkona kaikki on niin ihmeellistä ja lehdetkin liikkuvat itsekseen rapisten. |
Näin pelottava ja vaarallisen näköinen osaa jo pienikin kissa olla. |
Peräkärryn alla on turvallista seurata tilannetta. |
Voi kun viiru on söpö, ihana♥
VastaaPoistaT.sanna:)