Sadon säilöntää

Runsaiden sateiden jälkeen saimme taas nauttia lähes hellepäivistä. On jo elokuun loppupuoli, mutta kesä vain hellii meitä yhä.

Avomaankurkut ovat olleet niin satoisia, että täytynee ostaa säilöntä-ämpäri lopuille kurkuille ja tehdä niistä etikkakurkkuja kokonaisina.

Viipaloidut kurkut säilöttynä kierrätyspurkkeihin. Liemi on keitetty valmiista kurkun säilötteestä ja etikasta.

 Punajuuret nostin viikonloppuna, niitä oli vain kolme metrin mittaista riviä, joten säilöntään niistä ei juurikaan riitä. Laitoin punajuuret juureslaatikkoon jääkaappiin ja valmistan ne syötäviksi mitä pikimmin, lähinnä Lindsrtömin pihvejä ja punajuurikiusausta.

Lajikkeina olivat piikikäs avomaankurkku ja pitkulainen punajuuri

Syksyn satoa

Kohta on syksy, ihan totta! Työt alkoivat puolen kuun paikkeilla ja olen palannut arkeen. Talossa on tehty sisäremonttia ja puutarha on saanut pärjätä omillaan. Jossain remontin välissä keittelin loput marjat pensaista mehuiksi ja säilöin ensimmäisen kurkkuerän maustekurkuiksi. Maakellari ei ole vielä ihan ehtinyt lämpimän kesän jälkeen kunnolla kylmentyä, mutta mehut ja suolakurkut siellä jo on.

Kuluneella viikolla on satanut ihan käsittämättömän paljon. Piha-allas tulvii yli äyräidensä ja sateeseen jäänyt kottikärry oli täyttynyt vedellä. Vedenpaisumuksesta on seurannut tomaattien, luumujen ja viimeisten pensasmustikoiden halkeaminen, saivat varmaankin kuivan kesän jälkeen liian suuren kerta-annoksen vettä.

Poistin rastasverkot marjapensaista ja jätin halkeilleet marjat linnuille. Mustikkapensaiden alta löysin närhen sulan, oli varmaan käynyt jo tutkailemassa hertkkutarjontaa.

Voisikohan olla närhen sulka, kun on niin selvä sininen väritys.

Luumupuut ovat tänä vuonna olleet mukavan satoisat samoin mustikkapensaat.

Kesällä lahjaksi saamani ruukkudaaliat ovat aloittaneet kukinnassa toisen kierroksen. Nyt kestää varmaan myöhään syksyyn, että saan "joriinin juuret" kellariin talvehtimaan.

Lahjadaalia on varmaankin annettu rakkaudella, niin runsaasti se on kukkinut.

Avomaan kurkut ovat vallanneet valtaosan kasvimaasta. Keväällä laitoin taimiruukkuihin itämään kymmenen pientä kurkun siementä ja nyt voin vain ihmetellä sitä kurkkumäärää mikä näistä kymmenestä siemenestä kehkeytyy.

Kurkut etsivät elintilaa jo pihanurmenkin puolelta.

Suurin osa sadosta on piilossa lehtimassan alla. Nämä kaksi ovat löytäneet päivänvalon.

Purjo kasvaa punajuurten ja kurkkujen puristuksessa. Keväällä onnettomilta näyttäneet taimet ovat kesän aikana sentään hieman voimistuneet. Purjon kasvatus oli ensimmäistä kertaa kokeilussa. Ilmeisesti on vielä paljon opeteltavaa. Tytär neuvoi, että lehdet on katkaistava jotta varsi kehityy paksummaksi. Olen niitä typistellyt pitkin kesää, mutta en ehkä tarpeeksi. No purjosadon korjuuseen on vielä aikaa.

Punajuuret ovat kasvaneet hyvin, purjot vähän heikommin.

Porraspielen humala kantaa suurta satoa. Kukinnoista kehittyneet "kävyt" tuoksuvat ja olisivat valmiita korjattaviksi. Vanhoissa kirjoissa neuvotaan keräämään kävyt tuoksupussiin tyynyn alle. Erittävät kuulemma jotain öljyä jonka pitäisi auttaa nukahtamisessa. Minun mieleeni humalan käpyjen tuoksu ei ole, joten meillä ne menevät aikanaan kompostiin.

Tänä kesänä humala on säästynyt kirvoilta.

Toista vuotta pihalla kasvaneet verenpisarat ovat nauttineet kuluneesta kesästä. Yritän talvehdittaa ne sisällä vielä toisenkin talven. Joskus aikanaan sain kasvatettua puumaisia verenpisaroita, jotka olivat talvehtineet useamman talven sisätiloissa, mutta eräänä keväänä oli käynyt kato.

Lumipalloheisi on juurtunut hyvin ja on ensimmäisenä kesänään kasvattanut muutaman uuden oksankin.

Punainen tupa ja sipulimaa

Kesän helteet ovat jouduttaneet sipulisatoa. Eilen nostimme isännän sipulit kuivumaan"sorvihuoneen" verannalle.

Hetken aikaa saavat sipulit kuivua ennen varastointia.

Minä odottelen jo kovin malttamattomana tomaattisadon kypsymistä. Niin hyvin ovat tomaatit kasvaneet, etteivät enää mahdu edes "kasvihuoneeseen". Vettä ne juovat kannullisen päivässä, helteillä ei sekään meinaa riittää.

Vähän on käynyt kasvihuone pieneksi vaikka lajikkeena oli minitomaatti.

Ensimmäistä kertaa alkaa ilmetä kypsymisen merkkejä. Lämpöä ja aurinkoa on päiväsaikaan riittänyt yllin kyllin. Hellepäivä tänäänkin.

Lupaavia alkuja, josko kohta pääsisin maistelemaan.

Punaisen tuvan porraspielessä on hellepäivinä läkähdyttävä paahde.

Keväällä pistokkaina otetut pelargoniat ovat viihtyneet hyvin.

Tämän kesän "olohuone". Joka kesä ovenpielen terassi on erilainen. Yhtenä kesänä sen valtaa yhden sortin kukkanen ja toisena toisenlainen. Istuskelen ja lueskelen terassilla niin paljon, että se todellakin on talon kesäolohuone. Keväällä on mukav valita kesäkukkaset, kun voi jo kevätlumien aikaan kuvitella itsensä istuskelemassa saviruukuissa kasvavien kukkasten keskellä.

Perinteinen punainen.

Puutarhamyymälästä hankittu vaaleanpunainen.

Paahteisen päivän päätteeksi kävin ottamassa varjoisan kuvan uudesta pihalätäköstämme. Veden solina ja viileä varjo ....

On se vaan mukava juttu tuo lirinä!

Että voi ihminen olla onnellinen mokomasta lätäköstä!

Uusi piha-allas

Niinpä niin, inspiraatio iski yllättäen ja nyt pari päivää myöhemmin piha-allas suihkualähteineen on jo tehty! Kaikki alkoi tyttären parvekesuihkulähteestä joka oli käynyt hänelle tarpeettomaksi.

Sattui vielä niin sopivasti, että olin reissatessani ihastellut uskomattoman upeita suihkulähteitä. 

Pihallamme on nyt siis pieni lätäkkö entisen lasten uima-altaan kohdalla. Vanha allas oli vain täytetty hiekalla (odotti että jospa sitä joskus vielä tarvittaisiin) ja päällä oli kerros multaa, se on toimittanut kukkapenkin virkaa kymmenisen vuotta.

Piha-allas ja kukkapenkkiä halkova kivetty polku.

Altaan taakse jäi osa kukkapenkkiä odottamaan emännän seuraavaa inspiraatiota. Hain kaksi pallokrysanteemia altaan reunalle näköä tuomaan, kun kukkapaenkki olisi muuten jäänyt niin surkean näköiseksi.

Kasvimaalla ja marjapensaissa

Onneksi vihdoinkin sataa ja kasvimaa, sekä nurmikko saavat vettä kyllikseen.

 Muutamana päivänä on tullut tosi voimakkaita sadekuuroja, välillä puuskissa vesi tulee melkein vaakasuoraan. Koiran tyhjät ruokakupit jäivät pihalle ja ne ovat täyttyneet puolilleen pelkästä sadevedestä. 

Sadepäivän otoksia kasvimaalta: 

Sipulin kasvatus on ollut tänä kesänä erilaisten maaperäkokeilujen tarkastelun kohteena. Punasipulit istutimme vanhaan kasvimaamultaan joka kalkittiin ja lannoitettiin syksyllä, muut sipulit istutimme kokonaan uuteen multaan ja osa kasvuturpeeseen. Punasipuleiden kävi kehnosti. Kesken parhaan kasvukauden sipulit alkoivat kellastuttaa varsiaan ja ne kaatuivat nurin. Itse sipulit alkoivat mätääntyä. Lähempi tarkastelu osoitti syyksi sipulikärpäsen toukat. Harmi!

Onneksi muut penkit säästyivät ja kohta onkin aika nostaa sipulit ylös ja kuivumaan.

Sipulikärpäsen toukat tuhosivat koko punasipulisadon. Avomaankurkut vieressä kukkivat ja voivat ilmeisen hyvin.

Yrttimaa nautiskelee sadevedestä kiiltävin lehdin.

Punajuuret taitavat selvitä kuivuudesta huolimatta.

Joulukaktukset ovat pihalla ruukuissa joissa ei ole reikää pohjissa, nyt kaktukset lilluvat vedestä täyttyneistä ruukuissa. Amaryllikset terassipenkin nurkassa ovat kohta syyslepoa vailla. Jokohan ne voisi ottaa kuivahtamaan ja viedä kellariin odottamaan kukittamista?

Amarylliksen lehdet alkavat kellastua, niiden kasvukausi taitaa olla loppumassa.

Vadelmat ovat viihtyneet hyvin kesän helteissä, on aika poimia ensimmäiset marjat.

Vadelmat kypsyvät epätasaisesti, satoa pitää korjata tasiseen tahtiin muutaman päivän välein.

Lähes täydellisiä.

Puutarhassamme on muutama punaherukkapensas tosi aikaista lajiketta. Keräsin ensimmäisen mehumaijallisen punaherukkaa ja vadelmaa sekaisin, oikeammin vajaan maijallisen. 

Marjasadon ensimmäiset marjat.

Punaista & vadelmaa yhdistettynä saa tosi kesäistä mehua.

Marjat olivat yllättävän mehukkaita vaikka kesä on ollut suhteellisen kuiva. Vajaasta maijallisesta sain mehua lähes 2½ litraa. Kellariin ja talvisäilytykseen näistä ei riitä. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, nämä mehut on jo viikon kuluttua juotu. Kesän ensimmäiset marjamehut ovat aina parhaita. Nyt kyllä jännitti meneekö mehu hyytelöksi pulloisssa, kun en milloinkaan ole näin aikaisin mehuja keitellyt. Ihan juoksevaa on, kypsiä marjoja siis!

Istutuksia maailman turuilta ja toreilta

Jos en olekaan ehtinyt olla omassa puutarhassani, niin kiinnostus kasveihin ja puutarhoihin on silti aina läsnä, matkoillakin.

---

Tänään on sadepäivä ja järjestelin kesän valokuvia järjestykseen kansioihin.

Oman pihan tomaatit ovat runsaslukuisia, mutta vielä kovin vihreitä, joten niitä en ole vielä päässyt maistelemaan. Kesän tähän mennessä parhaat tomaatit söin Islannissa! Kasvihuonekasvatus on siellä erityisen edullista, lämmitys on läpi vuoden ilmaista, kuumista lähteistä lähtöisin.

Islantilaisessa kasvihuoneessa on sadoin metrein tomaattilavoja. Osa tomaateista on jo poimittu, osa vielä odottaa kypsymistä. Yhdestä taimesta korjataan satoa viikottain usean viikon ajan.

Todellinen "riippuva puutarha" !

Omassa pihassa rehottaa rikkakasvit vallan villisti, kastelukin on välillä vähän niin ja näin.

Palasin muutama päivä sitten Pietarista. Ah niitä istutuksia ja puistoja!

Oikea ja se aito Riippuva puutarha ikkunan takaa kuvattuna. Eremitaasin toinen kerros, vai oliko se kolmas!

 

Istutuksissa kaikki ovat justiinsa eikä melkein. Ei rikkaruohon rikkaruohoa missään!

Puiston taian omaista tunnelmaa.

Kilpikonna kurlaa...

Kaikesta tästä ja hieman huonosta omastatunnosta oli seurauksena ajatus oman pihan vesielementistä ja pienestä suihkulähteestä. Heti eilen kävin hankkimassa piha-altaan joka upotetaan pihan huonokuntoisimman kukkapenkin paikalle (samassa paikassa oli ennen lapsille rakennettu pieni uima-allas). Tytär lahjoitti pihallemme omalla parvekkeellaan olleen suihkulähteen. Kokeilimme sitä jo ja toimii se vaikka jäätyikin viime talvena umpijäähän vesineen kaikkineen. Nyt hihat heilumaan ja lapion varteen!

Sadonkorjuun kynnyksellä

On ollut mitä mainioin kesä vaan tämän talon emäntä on huidellut pitkin maailmaa ja jättänyt pihahommat hyvin vähäiselle hoidolle. Vain välttämättömin on tullut hoidettua.

Kesäkuun lopulla, kolmisen viikkoa sitten olin pienen hetken kotimaisemissa ja ehdin jopa ottaa kuvia pihastamme, vaan en ehtinyt blogia päivittää.

Otoksia puutarhasta kesä- heinäkuun vaihteessa:

Suosikkini kaikista pihamme akileoista kasvaa saunan edustalla.

Kasvimaa oli vielä niin siisti ja rikkaruohoista vapaa.

Herneet saivat kepit tuekseen.

Ei niin pientä kasvimaata, ettei muutama kukka mahdu sekaan. Ruohosipuli kukkii kilpaa.

Ostimme risan veneen tyttäreni naapurilta. Saimaan tuiskut ja jäät olivat halkaisseet sen talvella. Kesäpuuhaa isännälle.

Ensi suvena vesille?

Päärynä antaa hieman suuremman sadon kuin edellisenä kesänä. Raakileita on parikymmentä!