Kurpitsamarmelaadi

Kurpitsa oli kuluneen kesän yllätäjä ja mielihyvän tuoja.

Viikko viikolta seurasin kuinka kaksi keltaista pollukkaa kasvimaalla turposivat.

Kurpitsan alkuja oli paljon, mutta leikkasin ne pois ja kasvatin vain kahta.

Hallaöiden uhan leijuessa ilmassa, päätin ottaa kurpitsat ajoissa talteen ja säilöä ne purkkeihin.

Kyselin äidiltä jo lähes unohtunutta marmelaadireseptiä.

Sain reseptin kyllä, "Vähän sitä, hiven tuota ja sitten keität jonkun aikaa..."

Ei siitä mitään olisi tullut näin suurpiirteisellä ohjeella.

Olin siinä uskossa, että joskus olen itsekkin kurpitsaa marmelaadiksi keittänyt ja päätin ohjeen löytää.

Tulihan kaapit siivottua, vaan ohje löytyi!

Äidin kirjoittama sekin, mutta määrät olivat sentään ylhäällä.

Äidin kurpitsamarmelaadia 

(äidin sanoin)

1kg kurpitsan paloja

500 gr sokeria

2 sitruunan raastetut kuoret

liraus sitruunamehua

125 gr suolatonta voita

(en löytänyt suolatonta, laitoin normaalisuolaista)

Pane kurpitsat ja sitruunamehu kattilaan.

 Keitä ensin ilman sokeria, kunnes nestettä irtoaa tarpeeksi (?).

Älä lisää vettä. Lisää sokeri ja keitä kurpitsa pehmeäksi.

Keitä kauan (?), että massa kiinteytyy ja neste haihtuu.

Soseuta. Lisää raastettu sitruunan kuori ja suolaton voi.

Purkita kuumennettuihin purkkeihin.

Sulje purkit heti.

 Poistin kuoren ja pehmeän sisuksen. Lohkoin paloiksi.

Keitin kauan. Sotkin koko keittiön. Soseutin sauvasekoittimella.

Kuumensin purkit sata asteisessa uunissa ja keitin kannet. Purkitin.

Sain neljä pientä purkkia marmelaadia ja kolme tuntia kulumaan!

Oli se sen arvoista. Maku on taivaallinen.